Ulkomailla opiskelu on nuorten suosiota. Usein kuitenkin käy niin, että ulkomailla opiskeleville on vaikeaa osallistua politiikkaan, hallituksiin ja EU:hun esimerkiksi kielimuurin vuoksi. Nuorten osallistumista muussa EU-maassa kuin kotimaassaan olisi helpotettava ottamalla käyttöön yhteinen kieli, joka mahdollistaisi paremman osallistumisen.

Hallitukset ja muut julkiset elimet hyödyntävät internetin tarjoamia joukkovalvontamahdollisuuksia. Joskus hallitukset rikkovat yleisen turvallisuuden parantamisen nimissä henkilötietoja ja kansalaisten oikeutta yksityisyyteen. On tullut aika muuttaa tilannetta.

Hallituksilla ei pitäisi olla pääsyä henkilötietoihimme sillä verukkeella, että suojellaan alaikäisiä tai torjutaan terrorismia. Useimmissa tapauksissa henkilötietojen tietoturvaloukkausten pääasiallisia uhreja ovat tavalliset ihmiset, toimittajat ja aktivistit, koska ne ovat ”vaarallisia”.

Nuorille olisi annettava mahdollisuus osallistua tehokkaasti demokraattiseen päätöksentekoprosessiin, ja heille olisi kehitettävä välineitä, jotka kertovat heille, mitä heidän ehdotuksillaan on tehty.

Yksi selkeä turhautuminen, joka on nuorten ideoiden taustalla, on usein kuulematon tunne heidän äänestään. ”Nuorisopolitiikan” (nuorisopolitiikka erillisenä aiheena) sijaan vastaajat vetoavat ”nuorisopolitiikkaan” eli politiikkaan, joka alkaa ajatuksesta, että nuoret ovat Euroopan tulevaisuus ja että kaikki Euroopan parlamentin toteuttamat toimenpiteet ja politiikat vaikuttavat eniten nuoriin. Ihmiskuntaan liittyvät suuret haasteet, kuten ilmastokriisi ja resurssien epätasainen jakautuminen, ovat kaikki ongelmia, joihin nuorten on vastattava. 

Olemme osoittaneet, että olemme kiinnostuneita rakentamaan Eurooppaa yhdessä ja että haluamme ja voimme osallistua aktiivisesti. Poliitikot ottavat yhteyttä nuoriin vain symbolisten tapaamisten ja valokuvien kautta. Nuoret haluavat paikan poliittisen päätöksenteon pöydälle.

Poliitikot olisi saatettava vastuuseen kansalaisilleen. Tästä syystä EU:n kansalaisilla olisi oltava oikeus lyhentää suoraan toimikautta tai jopa poistaa ne poliitikot, joilla ei ole toimivaltaa tehtävissään, ja korvata heidät paremmilla vaihtoehdoilla.

Saksa on kriminalisoinut natsiliikkeet ja natsien symbolien edistämisen. Jotta tätä käytäntöä voitaisiin laajentaa, tarvitaan samanlaisia Euroopan laajuisia sääntöjä, joilla puututaan erityyppiseen vihaan, kuten antisemitismiin ja islaminpelkoon.

Tarvitsemme lisää koulutusta ihmisoikeuksista lääketieteessä: liian monet terveydenhuollon ammattilaiset kieltäytyvät hoitamasta homo-, bi- ja transseksuaalisia potilaita ja loukkaavat naisten oikeuksia synnytyksen jälkeisenä aikana käyttämällä väärinkäytöskäytäntöjä, kuten ”husband sipch”, joka on lääketieteellisesti tarpeeton ylimääräinen lemmikkileikkaus synnytyksen jälkeen. Lisäksi huomattava määrä terveydenhuollon ammattilaisia epää edelleen oikeuden aborttiin tai ehkäisyvälineisiin. 

EU:n kansalaisuus olisi voitava saada viiden vuoden työskentelyn tai opiskelun jälkeen EU:ssa. Tällä hetkellä tällaista takuuta ei ole. Useissa jäsenvaltioissa työskentelevät henkilöt saattavat viivästyttää EU:n kansalaisuuden saamista kuin ne, jotka oleskelevat yhdessä maassa, mikä on epäoikeudenmukaista.

Koska monet taiteilijat kamppailevat peruselinkeinon puolesta, EU:n olisi vahvistettava vähimmäispalkka niille, jotka työskentelevät taidealan ammateissa.

Taide on yksi Euroopan perusarvoista ja -perinnöstä, ja se tekee meistä luonnostaan eurooppalaisia. Monet Euroopan kaventuneista symboleista ovat itse asiassa taideteoksia. Sen vuoksi kaikkien taidealan työpaikkojen vähimmäispalkka tasoittaisi tietä uudelle taiteellisen tuotannon aikakaudelle ja tunnustaisi taiteen arvokkaan panoksen yhteiskuntaan.

Niin kauan kuin tietyistä menettelyistä vastaa useita instituutioita, edessämme on hallinnollisia vaikeuksia. Esimerkiksi sairauskulujen korvaamista ja oleskelulupien myöntämistä hallinnoivat joissakin maissa useat eri laitokset. Tällaisia hallinnollisia menettelyjä olisi yksinkertaistettava ja keskitettävä.

Erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla on vaikeuksia erityisesti talvella: Suuri osa asunnoista erityisesti Etelä-Euroopassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa ei ole valmis kestämään kylmää ilmastoa, ja monilla ihmisillä ei ole taloudellisia resursseja kodin asianmukaiseen lämmittämiseen eivätkä he saa minkäänlaista taloudellista tukea hallitukselta. Jotta kaikki kansalaiset voisivat elää tervettä elämää ja jotta voidaan tukea väestön hyvinvointia, on tärkeää, että Euroopan unioni sekä kansalliset ja alueelliset hallitukset ottavat huomioon erityisesti talvella ilmenevät ongelmat ja auttavat niistä kärsiviä.

Yhteinen rajavalvonta on erittäin vaikeaa. Ei siis ole yllättävää, että EU:n yhteisellä rajavirastolla Frontexilla on huomattavasti parantamisen varaa. Sen rajaturvallisuuteen soveltaman lähestymistavan parantamiseksi ehdotetaan useita ideoita:

• EU:n perusoikeusviraston (FRA) tarkkailijan olisi oltava läsnä kaikissa Frontexin toimissa, jotta varmistetaan maahanmuuttajien oikeuksien suojelu.
• Lisäksi perusoikeusviraston olisi arvioitava Frontexin humanitaarisen avun laatua ja sisällytettävä ne keskeisiin aiheraportteihin.
• Frontexiin olisi sovellettava samoja avoimuusvaatimuksia kuin muihin EU:n virastoihin.
• Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle olisi annettava enemmän päätöksentekoroolia Frontexin operaatioissa.

Euroopan komissiota olisi uudistettava siten, että siitä tulee poliittinen toimeenpanoelin poliittisen tai teknokraattisen instituution sijaan. Näin se voi ajaa unionin yhteisiä etuja.

Komission uudistustapoja olisivat muun muassa seuraavat:

• Komission kokoonpanosta olisi päätettävä Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön muodostamassa koalitiossa.
• Niin kutsuttu kärkiehdokasjärjestelmä olisi uudistettava. Euroopan parlamentin olisi nimitettävä ja valittava puhemies äänten enemmistöllä, ja neuvoston olisi hyväksyttävä hänet.
• Parlamentti voi milloin tahansa äänestää rakentavasti komission puheenjohtajaa, yksittäistä komission jäsentä tai koko komissiota vastaan.
• Komission vastuualueiden määrää olisi vähennettävä enintään... nykyisten jäsenvaltioiden kesken, jotta varmistetaan, että kukin Euroopan unionin alue on edustettuna komissiossa. Kiertojärjestelmä voidaan ottaa käyttöön.
• Kukin jäsenvaltio nimeää kaksi ehdokasta, minkä jälkeen puheenjohtaja valitsee luettelosta. Parlamentti äänestää lopulta näistä ehdokkaista yksittäin.

Dublin-järjestely on keskeinen osa EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Siinä on kuitenkin useita puutteita:

• Turvapaikanhakijoille olisi mahdollisuuksien mukaan annettava valita maa, johon heidät on sijoitettu.
• Jos turvapaikanhakijoiden suojeluhakemuksia ei ole ratkaistu heidän hakemuksensa käsittelyn määräajassa, heitä ei pitäisi poistaa EU:sta. niitä olisi suojeltava, kunnes niiden asema on määritelty.
• Turvapaikanhakijoiden jakautuminen EU:ssa olisi määritettävä kiintiöllä, joka perustuu useisiin kriteereihin (kuten BKT:hen ja työttömyysasteeseen). Tähän olisi sisällyttävä menetelmä, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat sääntöjä, mikä mahdollistaa laajemman yhdenmukaistamisen.
• Turvapaikkahakemusten saatavuutta olisi parannettava lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Euroopan parlamentin olisi keskityttävä enemmän monimuotoisuuden edistämiseen yhteiskunnassamme. Tarvitsemme enemmän koulutusta ja tietoisuutta siitä, miten voidaan ottaa vastaan ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja mielipiteet.

Nuorilla tytöillä ei ole naisroolimalleja, joiden avulla he voisivat tutustua koulujen opetussuunnitelmiin. Näitä roolimalleja olisi edistettävä jo varhaisesta iästä alkaen, jotta tytöt voivat tuntea innoituksensa mahdollisuuksistaan. Tyttöjen olisi myös saatava tietoa mahdollisista sukupuolisidonnaisista kysymyksistä, joita he saattavat kohdata aikuisena naisena.

EU:n olisi kehitettävä edelleen sinistä korttia koskevaa aloitettaan ja hyödynnettävä sitä houkutellakseen ihmisiä Euroopan ulkopuolisilta talouden välttämättömiltä aloilta. Näin EU voi pitää rajansa avoimina ja pitää yllä laillista muuttoliikettä. Viisumien vuotuiselle määrälle voidaan tarvittaessa asettaa yläraja.

Vuonna 2009 perustettu itäinen kumppanuus on Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kuuden entisen Neuvostoliiton maan yhteinen hanke: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Sen tavoitteena on syventää Euroopan unionin ja itäisten kumppanimaiden poliittisia ja taloudellisia suhteita.

On aika tarkastella asiaa uudelleen ja tarjota maille selkeät jäsenyysnäkymät ja -kriteerit. Näin aloitteessa voitaisiin erottaa toisistaan ne, jotka ovat tyytyväisiä nykyisiin kumppanuusjärjestelyihinsä, ja ne, jotka haluavat liittyä EU:n jäseniksi.

Lisäksi nuoret ja yleisemmin kansalaiset olisi otettava mukaan keskusteluun itäisen kumppanuuden mahdollisuuksista ja haasteista sen nykyisessä muodossa ja siitä, miten se voisi näyttää eteenpäin. Yksi keino tähän voisi olla nuorisolähettiläsohjelman perustaminen tai sellaisten kansalaisten tukeminen, jotka haluavat perustaa itäiseen kumppanuuteen liittyviä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

Ukrainalaispassin haltijat ovat vuodesta 2017 voineet matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle, mikä ei sisällä matkustamista Irlantiin. Irlantiin, joka ei kuulu Schengen-alueeseen, matkustaminen edellyttää viisumia. Irlannin passin haltijat voivat kuitenkin matkustaa Ukrainaan ilman viisumia. Sen vuoksi näitä asetuksia olisi tarkasteltava uudelleen, jotta matkustaminen molempien maiden välillä olisi tasa-arvoista ja oikeudenmukaista.

Sosiaalisessa mediassa nimettömyyden vuoksi on helpompaa kuin koskaan ryhtyä haitallisiin käytäntöihin, kuten vihapuheeseen ja troisteluun. Jos käyttäjät julkaisevat sisältöä omalla nimellään, heitä voitaisiin helpommin saattaa vastuuseen teoistaan. Tarvitsemme EU:n ohjausta ja lainsäädäntöä, jonka avulla ihmiset voidaan tunnistaa helpommin.

Sähköinen tunnistaminen vaikuttaa olevan olennainen osa jokapäiväistä elämää digitaalisessa maailmassa. Näin ollen EU:n olisi kehitettävä luotettava ja turvallinen digitaalinen henkilökortti kaikille Euroopan kansalaisille.

Koska monet EU:n kansalaiset kärsivät edelleen liiallisesta byrokratiasta, EU:n olisi luotava EU:n verkkotietokanta, johon ihmiset voivat päivittää ja muuttaa henkilökohtaisia asiakirjojaan koko Euroopan alueella.  

Internetin jättiläisten, kuten sosiaalisen median yritysten, olisi avoimuussyistä julkistettava algoritmitan. On tärkeää, että ihmiset voivat päättää, millaista sisältöä ja tietoa he saavat. Tällä tavoin ihmiset voivat myös olla avoimempia ja suvaitsevaisempia sen sijaan, että ne olisivat yhä yleisempiä internetissä.

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi taattava oikeus päättää raskaus.

Jokaisella olisi oltava oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. EU:n olisi autettava turvaamaan tämä oikeus kaikille kansalaisille.

Vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin keskeisistä periaatteista. Sen vuoksi meidän on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että edes pandemioiden kaltaiset tapahtumat eivät heikennä sitä, kuten tapahtui silloin, kun rajat oli suljettava covid-19-pandemian vuoksi.

Oikeudellista suojaa sukupuoleen perustuvalta syrjinnältä ja väkivallalta olisi vahvistettava. Kaikista syrjintätapauksista olisi ilmoitettava viranomaisille, ja työnantajat olisi esimerkiksi saatettava vastuuseen palkkasyrjinnästä, vastuunjaosta tai työhönottopäätöksistä. Rikosoikeudessa olisi myös määrättävä ankarampia seuraamuksia sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, myös seksuaalisesta väkivallasta.

Vaikka on tärkeää seurata ja arvioida EU:n rahoitusta saavia hankkeita, se, että aloitteiden ja organisaatioiden on liian vaikeaa hakea ja saada tällaista rahoitusta, estää erityisesti pienempien hankkeiden menestymisen.

Ammatinharjoittamisen vapaus on oikeus, jota on suojeltava. Kansallisen ja EU:n lainsäädännön olisi taattava tämä oikeus myös seksityöntekijöille ja suojeltava seksityöntekijöitä väkivallalta ja syrjinnältä. Lisäksi laitonta ihmiskauppaa olisi kohdeltava erillään laillisen seksityön alasta.

Monia nykyisen alv- ja veropolitiikan osa-alueita on parannettava. EU:n rahoituksen käytön avoimuutta ja mekanismeja, joilla valvotaan EU:n tasolla perussopimusten tavoitteiden toteutumista kansallisella tasolla, on lisättävä. Tähän voisi sisältyä sellaisten mekanismien käyttöönotto, joiden avulla EU:n toimielimet voivat jossain määrin valvoa kansallisia järjestelmiä. Tässä yhteydessä EU:lle olisi annettava valtuudet varmistaa, että jäsenvaltioissa noudatetaan asianmukaisia institutionaalisia käytäntöjä.

Jotta voidaan vahvistaa demokraattisten arvojen täytäntöönpanoa ja parantaa luottamusta unioniin, oikeudellista valvontaa EU:ssa olisi parannettava ja parannettava. Tällä hetkellä edellytykset sille, ketkä voivat nostaa kanteita Euroopan unionin tuomioistuimessa, ovat rajoittavat, mikä estää kansalaisia asettamasta toimijoita vastuuseen lain rikkomisesta, myös ihmisoikeusloukkauksista. Näitä edellytyksiä olisi muutettava, jotta kansalaiset voisivat helpommin saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.