EU:n olisi luotava musiikin ja kulttuurifestivaali, jonka pääaiheena on osallistavuus ja joka tarjoaa kaikenlaisille maahanmuuttajille ja vähemmistöille tilaisuuden luoda paikka niille, joilla ei ole paikkaa, sekä vaalia Euroopan kulttuuriperintöä ja demokratiaa ja tukea musiikkiteollisuutta.

Tarvitsemme toimittajia, jotka ovat sitoutuneet kriittiseen ajatteluun ja tietoon, mutta valeuutisten ja tekoälyn uhkaamassa maailmassa se on vaikeaa. Ehdotukseni mukaan EU:n olisi osallistuttava tähän asiaan ja vaadittava selkeää lainsäädäntöä ja normeja tekoälyn käytön rajoittamiseksi ja tunnistamiseksi tiedotusvälineissä.

Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen, omaksuminen ja edistäminen. Muista kulttuureista olisi paljon hyötyä musiikin, taiteen, ruoan ja harrastusten avulla.

Kreikassa ja mahdollisesti muissa EU:n jäsenvaltioissa taidekouluista (draama, musiikki ja koulut) valmistuneille opiskelijoille ei tällä hetkellä myönnetä lukiotutkintoja, eikä heidän koulutustaan järjestetä uudelleen korkea-asteen koulutuksena. Tämä on väärää ja sitä olisi muutettava. Tämä voi myöhemmin johtaa ansioiden alenemiseen sillä verukkeella, että kyseessä ei ole ”muu kuin laillisesti koulutettu työ”. Eikö taidekouluja pitäisi tunnustaa niiden panoksesta maan kulttuurikasvatukseen ja että niitä olisi kohdeltava samalla tavalla kaikissa EU-maissa?

Tekoälymalli, jota voidaan kääntää kaikilla EU:n kielillä, voisi edistää ymmärtämystä ja mahdollistaa rajat ylittävän viestinnän.

Klikkausbait, harhaanjohtavat otsikot ja valeuutiset ovat nykyisen sosiaalisen median ei-toivottuja tuotteita ja hetkellistä tiedonsaantia internetin ansiosta. Tiedotusvälineiden kannustimet journalismin harjoittamiseen ovat hämärtyneet, ja tiedotusvälineiden käytännesäännöt ovat katkenneet. Kaikki tämä johtuu siitä, että tiedotusvälineiden on kerättävä mainostuloja käyttämällä harhaanjohtavia otsikoita harhaanjohtavalla otsikolla, jotta sisältöä voidaan virkistää juoksevaa sisältöä käyttäen, sekä siitä, että lähteiden tarkastaminen ja kerääminen on vähentynyt, mikä johtuu painostuksesta antaa ”scoop”. Tämän välttämiseksi tarvitsemme mekanismin, jonka avulla tiedotusvälineet voidaan haastaa oikeuteen tiettyjen tiedotusartikkelien tai -lähetysten ilmoittamiseen liittyvien väärinkäytösten perusteella. Tässä olisi noudatettava toimittajia koskevia joustavia mutta selkeitä sääntöjä. Tietyn medialautakunnan olisi arvioitava uutismediaa, jolla on riittävästi aikaa arvioida sisältöä, kielen käyttöä, lähteitä ja sen yhteiskunnallista vaikutusta. Arvioinnin jälkeen se voi heikentää uutisten mainetta tietyn ajan ja tietyllä arvolla. Tämä maksu muuttaa myyntipisteen keskimääräistä mainepistemäärää tuomariston määrittämänä ajanjaksona. Uutispisteiden keskimääräisen maineen on oltava näkyvissä niiden verkkosivuilla ja kaikissa niiden tuottamissa uutisissa, ja ne voivat toimia sosiaalisen median algoritmin parametrina, jotta voidaan rajoittaa epäluotettavien verkostojen leviämistä sosiaalisessa mediassa. Tällä tavoin mediayhtiöillä on kannustin suojella hyvää journalismia harjoittavia mainetuloksiaan ja antaa yleisölle enemmän valvontaa ja aikaa arvioida valeuutisia, jotka asettavat yleisön luottamushinnan käyttäytymiseen, joka johtaa yleisöä harhaan ja antaa väärää tietoa avoimemmin ja vastuullisemmin.

Euroopan unionin olisi pantava täytäntöön jäsenvaltioissa toimiville yliopistoille ja muille tutkimusorganisaatioille suunnattuja avustuksia ja muita tukimuotoja koskeva ohjelma, jossa keskitytään tekoälyn kehittämiseen kestävän kehityksen ja maailmanlaajuisen vaurauden edistämiseksi.

Julkista sosiaalista mediaa koskevaa keskustelua käydään nykyään pääasiassa voittoa tavoittelevien yksityisten yritysten, kuten Facebook-emoyhtiön Metan, Twitterin tai ByteDancen, valvonnassa olevilla alustoilla. Kun julkiset laitokset viestivät näiden kanavien kautta, ne tuovat nämä epädemokraattiset toimijat digitaalisen viestinnän oikeuksille. Samalla se pakottaa kansalaiset käyttämään mainoksia saadakseen julkista tietoa. Kolmanneksi se tekee eurooppalaiset viestintäkanavat riippuvaisiksi yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista yrityksistä. Julkisten elinten olisi näin ollen autettava luomaan kestäviä eurooppalaisia viestintäkanavia käyttämällä avoimia protokollia (Matrix, Activiy Pub) ja omaa digitaalista infrastruktuuriaan (monipuolisuuden merkityksessä).

Kun joku syöttää uutissivustolle, on varoitettava, mitä uskot verkkosivustolla luettaessa. Tätä olisi sovellettava kaikkiin uutissivustoihin, joissa ei nimenomaisesti mainita kaikkia tietolähteitään. Jos uutissivusto ei toimita kaikkia lähteitään, se katsotaan automaattisesti ”epäluotettavaksi”.  Tällä tavoin uutissivustot kannustavat jakamaan kaikkia tietolähteitään ja siten torjumaan disinformaatiota.

Sananvapaus on erittäin tärkeä, mutta uutissivustojen, sivujen ja konglomeraattien (joissa on yli tuhansia ja miljoonia seuraajia) on oltava vastuullisempia noudattamaan sääntöjä eivätkä levittämään väärää tietoa.

EU:n olisi pyrittävä luomaan yhteinen kehys digitaalisten oikeuksien tunnustamiseksi ja tosiasialliseksi edistämiseksi ihmisoikeuksiksi; digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi tähän olisi sisällyttävä tasavertainen internetyhteys kaikilla Euroopan alueilla ja kaikille Euroopan kansalaisille.

Yksi valeuutisten levittämisen suurimmista vaaroista on se, että ne manipuloivat yleistä mielipidettä ja johtavat todellisuuden vääristymiseen. Esimerkiksi epäluotettavaan tai väärään tietoon perustuvat sosiaalisen median aihetunnisteet tai tunnisteet johtavat usein ihmisiä harhaan, koska ne vaikuttavat heidän ajattelutapaansa. Valeuutisia ja tunnisteita on käytetty liiallisesti välineenä poliittisissa konflikteissa, muun muassa alueiden miehityksessä. Tarkemmin sanottuna aihetunnistetta #CrimeaIsRussia, jota on käytetty Venäjän disinformaatiokampanjan välineenä, voidaan nähdä hybridisodankäynnin välineenä. Ongelmana on, että jos edellä mainittu tunniste pysyy verkossa useiden vuosien ajan, sitä klikkaavat seuraavat sukupolvet voivat muodostaa väärän todellisuuden tunteen Krimin alueen poliittisesta tilanteesta.

Seuraavaksi EU:n on pyrittävä rajoittamaan vääriä ja harhaanjohtavia sosiaalisen median tunnisteita ja aihetunnisteita. Euroopan on löydettävä asianmukaiset välineet tähän suuntaan, jotta se voi suojella arvojaan, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksiaan. 

 

Tarvitaan yleiseurooppalaisia aloitteita, jotka tuovat eurooppalaiset yhteen henkensä ja ystävyytensä puolesta. Jokaiselle opiskelijalle voitaisiin esimerkiksi osoittaa virtuaalinen eurooppalainen ystävä (VEF) toisesta EU-maasta, jonka kanssa hän voi viestiä virtuaalisesti.

Meidän on kannustettava polkupyörien käyttöä ensisijaisena liikennemuotona. Yksi tapa, jolla Euroopan kaupungit voivat tehdä tämän, on lisätä erillisten pyöräkaistojen määrää alueellaan. EU:n toimielinten on lisättävä tietoisuutta pyöräilyn eduista kehittämällä aitoa polkupyöräkulttuuria Euroopassa.

Inhimillisen kehityksen lisäksi maapallon ja ihmiskunnan eloonjääminen riippuu nyt tehtävistä päätöksistä. Sen vuoksi EU:n olisi perustettava tulevaisuuden tutkimuskeskus, jossa on tieteidenvälisiä asiantuntijaryhmiä, kuten tutkijoita, taloustieteilijöitä, etikologeja ja fturologeja. Tässä olisi oltava edustettuina eri kulttuureja, maita ja sukupuolia, jotta voidaan tutkia, mitkä olisivat parhaat nyt tehtävät päätökset.

Keskeisiä tutkimusaiheita voisivat olla muun muassa seuraavat:

• lajien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu
• ilmaston lämpenemisen torjunta
• tarjoilijoiden, ilman, maan ja metsien suojelu
• nälän, köyhyyden ja sairauksien torjunta
• konfliktinesto
• levitystoleranssi

Juusto on osa Euroopan kulttuuriperintöä. Sen vuoksi EU:n olisi myönnettävä varoja Harzer kêse-, Halloumi-, Gorgonzola-, Saint-Nectaire- ja muita juustoja tuottaville viljelijöille. Samalla olisi käynnistettävä julkisia tiedotuskampanjoita eri juustojen terveyshyödyistä ja ominaisuuksista.

Paikallishallintojen olisi tuettava paremmin kulttuurialaa ja luovia toimialoja, mukaan lukien niiden kaikki alasektorit ja edustajat. Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien olisi kussakin kaupungissa laadittava yhteistyössä ”CCI:n toimintasuunnitelma ja kehitysstrategia”, johon sisältyy säännöllisiä kulttuurikartoituksia, jotta voidaan yksilöidä paikallisia resursseja alan tukemiseksi. Tämä edellyttää asiaankuuluvien eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten instituutioiden sitoutumista, tukea ja koordinointia.

Pandemia on paljastanut, että opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia olla yhteydessä toisiinsa. Olisi luotava verkkoverkostoalusta, jonka kautta opiskelijat voivat olla vuorovaikutuksessa muiden EU-maiden opiskelijoiden kanssa. He voisivat jakaa kulttuuriaan, kieltään ja perinteitään, oppia toisiltaan, löytää uusia ystäviä ja hauskaa.

EU:n olisi käynnistettävä ”New Yorkin humans” innoittamana kampanja, jonka tavoitteena on foorumi, jolla EU:n kansalaiset voivat jakaa henkilökohtaisia tarinoitaan. Tämä voi auttaa rakentamaan yhteyksiä ja lisäämään empatiaa unionin eri kulmista tulevien ihmisten välillä.

EU:n kokemusten ja parhaiden käytäntöjen levittämiseksi koulutuksen, kulttuurin, nuorison ja urheilun alalla olisi aiheellista perustaa EU:n nuorisokeskuksia itäisen kumppanuuden maihin. Olisi hyödyllistä, että näiden maiden nuorilla olisi paikkoja, joissa he voivat tavata EU:n edustajia, oppia koulutuksen, kulttuurin ja urheilun parhaista käytännöistä ja toteuttaa aloitteita tällaisen foorumin puitteissa.

Maahanmuuttajalasten integroimiseksi yhteiskuntaan olisi panostettava enemmän. Maahanmuuttajalasten on nyt opittava uutta kieltä ja seurattava samanaikaisesti säännöllistä opetusohjelmaa. Tämä on tehotonta.

Olisi otettava käyttöön intensiivisiä kielikursseja, jotta maahanmuuttajalapset oppivat uuden kodin kielen ennen kuin he aloittavat säännöllisen kouluopetuksen.

Pandemian alusta lähtien kaikki odottivat keksintöä rokotteesta, koska sen on tarkoitus olla ainoa keino palata normaaliin covid-19-pandemiaa edeltävään elämään. Meillä on nyt monentyyppisiä rokotteita, mutta on ihmisiä, jotka vastustavat rokotuksia.

Georgiassa vaxxerin vastainen liike on melko voimakas. Monissa tapauksissa syynä tähän on tiedon puute. Monien mielestä rokote on vaarallinen. Paikallisviranomaisten olisi järjestettävä tapahtumia, verkkokokouksia ja mainostettava covid-19-rokotuksesta ja sen hyödyistä tiedottamista.

Monissa tieteellisissä ja sosiaalialan tutkimuksissa korostetaan seksuaalikasvatuksen merkitystä toisen asteen oppilaitoksissa. Nuoret tarvitsevat käytännön tietoa ja tosiasioihin perustuvaa tietoa.

Joissakin yhteisöissä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat tabuja, eivätkä ihmiset keskustele niistä kodeissa, kouluissa ja keskuksissa. Tämän seurauksena teini-ikäiset ovat vaarassa joutua sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden, mielenterveysongelmien ja kroonisten terveysongelmien sekä hlbtiq-henkilöiden syrjinnän ja koulukiusaamisen uhreiksi.

Yksi haasteista on sellaisten opettajien puute, joilla on tarvittavat tiedot ja koulutus, jotta he voivat jakaa asianmukaista ja oikeaa tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Muita esteitä ovat kulttuuri- ja uskonnollisten johtajien vastustus sekä sukupuoli- ja lisääntymisterveyskasvatuksen puuttuminen yleisesti sekä paikallisella että EU:n tasolla.

Yhdenmukaistetaan ja tarjotaan opettajille oikeaa tietoa, jota tutkijat ja terveydenhuollon asiantuntijat tukevat.

Kriittistä ajattelua olisi opetettava ensimmäisestä palkkaluokasta lähtien. Tämä edistäisi uutisten luku- ja kirjoitustaitojen lisäksi unioniamme ja rajoittaisi epäliberaalia ja epätieteellistä vinoumaa, kuten vammojen torjuntaa, salaliittoteorioita ja niiden lajia.

• Liberaalit taiteet, teatterituotannot, musiikkiohjelmat, immersiiviset taidetuotannot, YK-mallihankkeet ja muun muassa keski- ja yläkoulujen luokkahuoneissa auttavat kansalaisiamme siirtymään paljon osallistavampaan ja edistyneempään sukupolveen.
• Voisimme aloittaa kansallisten instituutioiden koulutuksen lisäämisen ja jatkaa EU:n tason ohjelmia ja kilpailuja, mukaan lukien Eurovision kaltaiset lähetykset YK-mallia varten – tai ”Model-EU”.

Kaikille 18-vuotiaille nuorille olisi tarjottava ilmaisia Interrail-passeja. Tämä antaisi heille mahdollisuuden kokeilla Eurooppaa ja matkustamista Euroopassa. Se laajentaisi mahdollisuuksia heikommassa asemassa oleville nuorille, joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille.

Kansalaiset sopivat tiukoista toimintalinjoista vain, jos he ymmärtävät, miksi ne ovat välttämättömiä. Siksi EU:n on rahoitettava enemmän ilmastojournalismia koskevia hankkeita: mitä vaikuttavampi tiedonanto on, sitä koulutetumpi väestö on. Tämä lisää yrityksiin kohdistuvaa julkista painostusta, koska ne joutuvat vastuuseen ympäristövaikutuksistaan.

Erasmus±ohjelma on osoittautunut parhaaksi tavaksi luoda vahvat suhteet kansallisten rajojen ulkopuolelle, minkä vuoksi on laajennettava ohjelmaa – tai luotava muita ohjelmia saman ajatuksen mukaisesti – koko väestöä varten.

Korkea-asteen opiskelijat, työntekijät ja vammaiset ovat ryhmiä, joiden on vaikeampi päästä tällaisiin ohjelmiin. Heidän pitäisi myös pystyä kehittämään taitojaan toisessa Euroopan maassa vaihtamalla tietoja muiden eurooppalaisten kanssa. Rahoittamalla näitä akateemisia ja kulttuuriohjelmia palaamme parhaaseen ajatukseen Euroopasta: maanosa, jolla on vahva kulttuurielämä ja joka pystyy luomaan yhteisen tunteen kuulumisesta yhteisöön vanhojen valtioiden rajojen ulkopuolella. 

Aikana, jolloin nationalismi on kasvussa, on tärkeää ottaa yhteyttä toisiinsa sen sijaan, että siitä tulisi yhä eristyneempiä. Tämä ei tarkoita, että kansallisen identiteettisi ja siihen liittyvien perinteiden ilmaiseminen olisi väärin. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että meidän on viestittävä paremmin keskenään, tutustuttava muihin kulttuureihin ja opittava toisten perinteistä ja historiasta.

Elämme usein monikulttuurisessa ympäristössä, mutta suhteellisen harvat puhuvat muiden kansalaisten alkuperäkulttuureista. Yksi mahdollinen tapa päästä tutustumaan muihin kulttuureihin on kielikurssit. Kielet ovat tietysti erittäin hyvä tapa ymmärtää paremmin muita kulttuureja: Tällä hetkellä niissä keskitytään kuitenkin enemmän puhtaasti kieltenoppimiseen. Jos he keskittyvät enemmän myös kulttuurinäkökohtien opettamiseen, voitaisiin luoda parempi monikulttuurinen ympäristö.

Jotkut EU:n kansalaiset eivät asu unionin rajojen sisällä, mutta heidän asuinpaikkansa ei saisi estää heitä osallistumasta solidaarisuusjoukkojen kaltaisiin toimiin, kulttuuritapahtumiin tai vastaaviin tapahtumiin. Kun käytetään uutta teknologiaa tai perustetaan ohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti ulkomailla asuville, mahdollisuuksia osallistua toimintaan on lisättävä unionin rajojen ulkopuolella. Tällä tavoin myös EU:n ulkopuolisilla nuorilla EU:n kansalaisilla on oikeudenmukainen mahdollisuus sitoutua, osallistua ja ilmaista näkemyksensä unionin tulevaisuudesta.

Tuuliturbiineilla on kielteisiä vaikutuksia sekä luonnonvaraisiin että tuotantoeläimiin. Tämän vuoksi viljelijät joutuvat siirtymään pois ja tunkeutumaan muihin tiloihin, mikä edistää maiseman muutoksia. Koska nämä moottorit tarvitsevat vain vähän huoltoa, työntekijöitä ei kannusteta asumaan maaseutualueilla, joten vähemmän ihmisiä siirtyy näille alueille.

Viljelijöiden on helpompi ansaita rahaa energiateollisuudesta kuin tuotteiden viljelystä, kuten perinteisesti tehtiin. Tämä johtaa siihen, että joillakin alueilla maaperä menettää mineraaliominaisuutensa ja aiheuttaa lisämuutoksia haavoittuvissa maisemissa. Tuulipuistojen käyttöä joissakin EU-maissa, kuten Espanjassa, on rajoitettava, jotta voidaan säilyttää perinteinen elämäntapa näissä väestöryhmissä ja suojella sekä ympäristöä että taloutta.

Aloilla, joilla uusiutuvat energialähteet toimivat edelleen tehokkaasti, paikallisten, kansallisten ja EU:n laajuisten instituutioiden olisi tarjottava kannustimia innovatiivisille hankkeille ja investoitava näiden alojen saavutettavuuteen uusien työpaikkojen edistämiseksi.

Euroopalla on rikas historia taiteen ja kulttuurin alalla. On olemassa monia lahjakkaita eurooppalaisia taiteilijoita, jotka eivät saa ansaitsemaansa näkyvyyttä amerikkalaisen kulttuurin hallitsevan aseman ja eurooppalaisen kulttuurin edistämisen puutteen vuoksi.

Siksi meidän olisi perustettava EU:n taidevirasto. Virasto voisi auttaa kehittämään, tukemaan ja edistämään taiteisiin liittyviä ideoita, kuten elokuvia, musiikkia, graafisia ja/tai muita taidefestivaaleja Euroopassa. Se voisi tukea Netflixin kaltaisia eurooppalaisia suoratoistoalustoja, joissa keskitytään pääasiassa eurooppalaisiin elokuviin ja kulttuuriin, tai jopa luoda Hollywoodin kaltainen yleiseurooppalainen viihdeala.

EU:n on investoitava elokuvateollisuuteen, sillä se työllistää toimijoiden ja ohjaajien lisäksi myös graafisia suunnittelijoita, äänitoimittajia, yleisten maantieteellisten merkintöjen toimijoita ja monia muita luovilla aloilla koulutettuja toimijoita.

Muita ideoita voisivat olla myös seuraavat:

• myöntää tukia elokuvien tuottajille,
• markkinoi elokuvia ja jakelee niitä kaikkialla EU:ssa ja
• perustetaan EU:n elokuvajärjestö, jolla on palkinnot muista eurooppalaisista elokuvista kuin äänipuhelimista.